Palatessamme kohti kabiinien yläasemaa ylitsemme ja ohitsemme suhahteli riippuliitäjiä. Välillä lähdöt epäonnistuivat ja purje piti levittää uudelleen rinteeseen. Mahtaa olla melkoinen tunne ja adrenaliinishotti liitää näissä maisemissa vuorelta alas laaksoon. Matkaa kertyy ihan erilailla kuin kotomaassamme ja nostetta tulee kummasti vuorenrinteiltä. Laskeutumispaikkoja on sitten taas vähemmän kun laakso saattaa olla kapeahkokin.
Siirryimme sulavasti tauolle Lodgeen eli rinnekahvilaan. Terassilla oli mukava nauttia kolpakolliset juomaa (Kräuterlimonade ja mineralwasser) sekä Germknödel l. itävaltalainen luumupulla vaniljasoosin kera ja pienet capucinot päälle. Nam!
Terassilta aukesi huikea maisema Krippensteinin alueelle. Hienoja vaelluspolkuja kulki pitkin poikin vuorialuetta. Kauniimmalla ilmalla olisi näkynyt myös korkeimmat huiput. Nyt ne vilahtelivat aika ajoin näkyviin auringonpaisteeseen pilvien lomasta.
Alkoi ollakin jo aika laskeutua alemmas kabiinien väliasemalle ja siirtyä taivaan alta maan alle eli luoliin.
Dachsteinin Höhlewelt eli luolamaailma oli meille molemmille uusi tuttavuus vaikka Juha alueella olikin kauan sitten vieraillut.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti